Selitä asia kuin olisin viisivuotias
Oletko koskaan kuullut isoäitisi puhuvan siitä, kuinka kaikki oli halvempaa hänen nuoruudessaan? Tämä johtuu inflaatiosta. Se johtuu tuotteiden ja palveluiden tarjonnan ja kysynnän epäsäännöllisyydestä, mikä johtaa hintojen nousuun.
Sillä on etunsa, mutta kaiken kaikkiaan liiallinen inflaatio on huono asia: miksi säästäisit rahaa, jos se on huomenna vähemmän arvokasta? Kun inflaatio nousee liian korkeaksi, hallitukset hallitsevat sitä ottamalla käyttöön käytäntöjä, joilla pyritään vähentämään menoja.
Sisältö
Johdanto
Inflaatio voidaan määritellä tietyn valuutan ostovoiman laskuksi. Se on tavaroiden ja palveluiden hintojen jatkuvaa nousua taloudessa.
"Suhteellinen hinnan muutos" tarkoittaa yleensä vain yhden tai kahden tuotteen hinnan nousua, kun taas inflaatio tarkoittaa lähes kaikkien talouden tuotteiden kustannusten nousua. Inflaatio on myös pitkäaikainen ilmiö – hintojen nousun on oltava jatkuvaa, eikä vain satunnainen tapahtuma.
Useimmat maat mittaavat inflaatiovauhtia vuosittain. Yleensä näet inflaation ilmaistuna prosentuaalisena muutoksena: sen kasvuna tai laskuna edelliseen kauteen verrattuna.
Tässä artikkelissa käymme läpi inflaation eri syitä, tapoja mitata sitä sekä vaikutuksia (sekä myönteisiä että negatiivisia), joita sillä voi olla talouteen.
Inflaation syyt
Perustasolla voidaan kuvata kaksi yleistä inflaation syytä. Ensinnäkin liikkeessä olevan todellisen rahan määrän nopea kasvu (tarjonta). Esimerkiksi kun eurooppalaiset valloittajat valtasivat läntisen pallonpuoliskon 1400-luvulla, kulta- ja hopeaharkot tulvivat Eurooppaan ja aiheuttivat inflaation (tarjonta oli liian korkea).
Toiseksi inflaatio voi johtua sellaisen tietyn tavaran tarjonnan puutteesta, jolla on suuri kysyntä. Tämä voi sitten aiheuttaa kyseisen hyödykkeen hinnan nousun, joka voi heijastua muuhun talouteen. Seurauksena voi olla lähes kaikkien tavaroiden ja palveluiden yleinen hintojen nousu.
Mutta jos sukelletaan asiaan syvemmälle, voimme kuvata erilaisia tapahtumia, jotka voivat johtaa inflaatioon. Eri tyyppeihin kuuluvat kysyntäinflaatio, kustannusinflaatio ja sisäänrakennettu inflaatio. Muitakin muunnelmia on, mutta nämä ovat tärkeimmät inflaatiotyypit ekonomisti Robert J. Gordonin esittämässä "kolmiomallissa".
Kysyntäinflaatio
Kysyntäinflaatio on yleisin inflaatiomuoto, joka aiheutuu menojen lisääntymisestä. Tässä tapauksessa kysyntä on suurempi kuin tavaroiden ja palveluiden tarjonta – ilmiö, joka saa hinnat nousemaan.
Tarkastellaanpa toria, jossa leipuri myy leipomuksiaan. Hän voi tuottaa noin 1 000 leipää viikossa. Tämä toimii hyvin, sillä hän myy suunnilleen saman määrän joka viikko.
Oletetaan, että leivän kysyntä kasvaa valtavasti. Ehkä taloudelliset olosuhteet ovat parantuneet, mikä tarkoittaa, että kuluttajilla on enemmän rahaa käytössään. Näin ollen näemme todennäköisesti leipurin leipien hinnan nousevan.
Miksi? No, leipurimme toimii täydellä kapasiteetilla valmistaessaan 1 000 leipää. Hänen henkilökuntansa tai uuninsa eivät voi fyysisesti tuottaa tätä määrää enempää. Hän voisi rakentaa lisää uuneja ja palkata lisää henkilökuntaa, mutta tämä vie aikaa.
Tähän mennessä meillä on liikaa asiakkaita eikä tarpeeksi leipää. Jotkut asiakkaat ovat valmiita maksamaan korkeampia hintoja leivästä, joten on luonnollista, että leipuri nostaa hintojaan vastaavasti.
Kuvittele nyt leivän lisääntyneen kysynnän lisäksi, että parantuneet taloudelliset olosuhteet lisäsivät myös maidon, öljyn ja useiden muiden tuotteiden kysyntää. Tämä on kysyntäinflaation määritelmä. Ihmiset ostavat yhä enemmän tavaroita tavalla, jossa kysyntä ylittää tarjonnan, mikä aiheuttaa hintojen nousua.
Kustannusinflaatio
Kustannusinflaatio taas syntyy, kun hintataso nousee kohonneiden raaka-aine- tai tuotantokustannusten seurauksena. Kuten nimestä voi päätellä, tämäntyyppisen inflaation takana on kustannusten nousu.
Palataanpa aiemmin tapaamaamme leipuriin. Hän on rakentanut uudet uuninsa ja palkannut lisähenkilöstöä valmistamaan 4 000 leipää viikossa. Tällä hetkellä tarjonta vastaa kysyntää, ja kaikki ovat tyytyväisiä.
Eräänä päivänä leipuri saa ikäviä uutisia. Vehnäsato on ollut tällä kaudella erityisen huono, joten tarjontaa ei ole riittävästi kaikille alueen leipomoille. Leipurin on maksettava enemmän leipien valmistukseen tarvitsemastaan vehnästä. Näiden lisäkulujen vuoksi hänen on nostettava veloittamiaan hintoja, vaikka kulutuskysyntä ei ole kasvanut.
Toinen mahdollisuus on, että hallitus nostaa minimipalkkaa. Tämä lisää leipurin tuotantokustannuksia, joten hänen on jälleen kerran nostettava valmiiden leipien hintoja.
Suuressa mittakaavassa kustannusinflaatio johtuu usein resurssien (kuten vehnän tai öljyn) pulasta, tavaroiden julkisen verotuksen lisääntymisestä tai valuuttakurssien laskusta (jolloin tuonti maksaa enemmän).
Sisäänrakennettu inflaatio
Sisäänrakennettu inflaatio (tai krapula-inflaatio) on inflaatiotyyppi, joka aiheutuu aiemmasta taloudellisesta toiminnasta. Sellaisenaan kaksi edellistä inflaatiomuotoa voivat laukaista sen, jos ne jatkuvat pitemmän aikaa. Sisäänrakennettu inflaatio liittyy läheisesti inflaatio-odotusten ja hinta-palkkakierteen käsitteisiin.
Ensimmäinen kuvaa ajatusta, että – inflaatiokausien jälkeen – yksityishenkilöt ja yritykset odottavat inflaation jatkuvan tulevaisuudessa. Jos aiempina vuosina oli inflaatiota, työntekijät neuvottelevat todennäköisemmin korkeammista palkoista, jolloin yritykset veloittavat enemmän tuotteistaan ja palveluistaan.
Hinta-palkkakierre on käsite, joka kuvaa sisäänrakennetun inflaation taipumusta lisätä inflaatiota. Se voi tapahtua, kun työnantajat ja työntekijät eivät pääse sopimukseen palkkojensa arvosta. Samalla kun työntekijät vaativat korkeampia palkkoja suojellakseen varallisuuttaan odotetulta inflaatiolta, työnantajat joutuvat nostamaan tuotteidensa hintoja. Tämä voi johtaa itseään vahvistavaan kierteeseen, jossa työntekijät vaativat entistä korkeampia palkkoja vastauksena tavaroiden ja palveluiden kohonneisiin kustannuksiin – ja kierre jatkuu.
Inflaation oikaisukeinot
Hallitsematon inflaatio voi olla haitallista taloudelle, joten on järkevää, että hallitukset ottavat ennakoivan asenteen rajoittaakseen sen vaikutuksia. Ne voivat tehdä tämän säätelemällä rahan tarjontaa ja tekemällä muutoksia raha- ja finanssipolitiikkaan.
Keskuspankeilla (kuten Yhdysvaltain keskuspankilla) on valta muuttaa fiat-rahatarjontaa lisäämällä tai vähentämällä liikkeessä olevan rahan määrää. Yleinen esimerkki tästä on määrällinen elvytys (quantitative easing, QE), jossa keskuspankit ostavat pankkien omaisuutta lisätäkseen talouteen vastaluotua rahaa. Tämä toimenpide voi itse asiassa pahentaa inflaatiota, joten sitä ei käytetä, kun inflaatio on ongelma.
Määrällisen elvytyksen vastakohta on määrällinen kiristys (quantitative tightening, QT), joka on rahapolitiikka, joka voi vähentää inflaatiota vähentämällä rahan tarjontaa. On kuitenkin vähän näyttöä siitä, että määrällinen kiristys on hyvä lääke inflaatioon. Käytännössä useimmat keskuspankit hallitsevat inflaatiota nostamalla korkoja.
Korkeammat korot
Korkeammat korot tekevät rahan lainaamisesta kalliimpaa. Tämän seurauksena luoton ottamisesta tulee vähemmän houkutteleva kuluttajien ja yritysten kannalta. Kuluttajatasolla kohonneet korot vähentävät kuluttamista sekä tavaroiden ja palveluiden kysyntää.
Säästäminen on houkuttelevaa näinä aikoina, ja vielä parempaa niille, jotka antavat rahaa lainaksi saadakseen korkoa. Talouden kasvu saattaa kuitenkin rajoittua, kun yritykset ja yksityishenkilöt ovat varovaisempia ottamaan luottoa investointeja tai kuluttamista varten.
Finanssipolitiikan muuttaminen
Useimmat maat käyttävät rahapolitiikkaa inflaation hillitsemiseen, mutta myös finanssipolitiikan muuttaminen on vaihtoehto. Finanssipolitiikalla tarkoitetaan hallitusten menoja ja verojen sopeuttamista talouteen vaikuttamiseksi.
Jos hallitukset korottavat esimerkiksi keräämäänsä tuloveroa, yksilöillä on jälleen vähemmän käytettävissä olevia tuloja. Markkinoilla puolestaan on vähemmän kysyntää, minkä pitäisi teoriassa vähentää inflaatiota. Tämä on kuitenkin vaarallinen polku, sillä kansalaiset saattavat reagoida kielteisesti korkeampiin veroihin.
Inflaation mittaaminen hintaindeksillä
Olemme siis hahmotelleet toimenpiteitä inflaation torjumiseksi, mutta mistä tiedämme, että sitä tulee torjua? Ensimmäinen askel on mitä ilmeisemmin sen mittaaminen. Tyypillisesti tämä tehdään seuraamalla indeksiä tietyn ajanjakson aikana. Monissa maissa inflaation mittaamiseen käytetään kuluttajahintaindeksiä.
Kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon useiden kulutustuotteiden hinnat ja käytetään kotitalouksien ostamien tavaroiden ja palveluiden korin painotettua keskiarvoa. Tämä tapahtuu aika ajoin, ja näin tuloksia voidaan verrata aiempiin tuloksiin. Yksiköt, kuten Yhdysvaltain Bureau of Labor Statistics, keräävät nämä tiedot kaupoista ympäri maata sen varmistamiseksi, että laskelmat ovat mahdollisimman tarkkoja.
Kuluttajahintaindeksi voi esimerkiksi olla 100 "perusvuonna" ja kaksi vuotta myöhemmin 110. Näin voidaan päätyä siihen tulokseen, että kahden vuoden aikana hinnat ovat nousseet 10 prosenttia.
Pieni inflaatio ei välttämättä ole huono asia. Se on luonnollinen ilmiö tämän päivän fiat-valuuttajärjestelmissä, ja siitä on jonkin verran hyötyä, koska se rohkaisee kuluttamaan ja lainaamaan. Inflaatiovauhdin tarkka seuraaminen on kuitenkin tärkeää, jotta voidaan varmistaa, ettei sillä ole kielteisiä vaikutuksia talouteen.
Inflaation hyvät ja huonot puolet
Ensi silmäyksellä inflaatio saattaa vaikuttaa siltä, että sitä kannattaa välttää kokonaan. Se on kuitenkin edelleen osa moderneja talouksia, joten se on todellisuudessa paljon vivahteikkaampi aihe. Tutustutaan seuraavaksi joihinkin sen etuihin ja haittoihin.
Inflaation hyvät puolet
Lisääntynyt kulutus, investoinnit ja lainanotto
Kuten aiemmin mainittiin, alhainen inflaatio voi hyödyttää taloutta edistämällä kulutusta, investointeja ja lainaamista. On järkevämpää hankkia tavarat tai palvelut välittömästi, sillä inflaation vuoksi saman käteismäärän ostovoima on huonompi tulevaisuudessa.
Suuremmat voitot
Inflaatio saa yritykset myymään tavaroitaan ja palvelujaan korkeammalla hinnalla suojautuakseen inflaation vaikutuksilta. Nämä korotukset voivat olla perusteltuja, mutta ne voivat myös nostaa hintoja hieman korkeammalle kuin mikä on tarpeen lisävoittojen keräämiseksi.
Se on deflaatiota parempi vaihtoehto
Kuten nimestä saattaa arvata, deflaatio on inflaation vastakohta, jolle on ominaista hintojen lasku ajan myötä. Koska hinnat ovat laskussa, ostosten lykkääminen on kuluttajien kannalta järkevämpää, sillä he voivat ostaa samat tavarat halvemmalla lähitulevaisuudessa. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti talouteen, koska tavaroille ja palveluille ei ole yhtä paljon kysyntää.
Historiallisesti deflaatiojaksot ovat johtaneet korkeampaan työttömyysasteeseen ja lisääntyneeseen säästämiseen kuluttamisen sijaan. Vaikka deflaatio ei välttämättä ole huono asia yksilöille, sillä on tapana hidastaa talouskasvua.
Inflaation huonot puolet
Valuutan devalvaatio ja hyperinflaatio
Oikean inflaatioasteen löytäminen on vaikeaa, ja sen hillitsemättä jättäminen voi johtaa katastrofaalisiin seurauksiin. Viime kädessä se heikentää yksilöiden hallussa olevaa vaurautta: jos sinulla on 100 000 dollaria käteisenä patjasi alla tänään, sen ostovoima ei ole kymmenen vuoden kuluttua sama.
Korkea inflaatio voi johtaa hyperinflaatioon, jonka sanotaan tapahtuvan, kun hinnat nousevat yli 50 % kuukaudessa. Se, että joudut maksamaan 15 dollaria perushyödykkeestä, joka maksoi viikkoa aiemmin vain 10 dollaria, ei ole ihanteellista mutta harvoin loppuu siihen. Hyperinflaation aikoina hinnat ylittävät usein reilusti 50 %, mikä pohjimmiltaan tuhoaa valuutan ja talouden.
Epävarmuus
Jos inflaatio on korkea, epävarmuus voi vallata alaa. Yksityishenkilöt ja yritykset eivät ole varmoja siitä, mihin suuntaan talous on menossa, joten he ovat varovaisempia rahojensa suhteen, mikä puolestaan vähentää investointeja ja talouskasvua.
Hallituksen interventio
Jotkut vastustavat ajatusta, että hallitus yrittää hallita inflaatiota vedoten vapaiden markkinoiden periaatteisiin. He väittävät, että hallituksen kyky "luoda uutta rahaa" (tai painokone sanoo brrrrr, kuten asia ilmaistaan yleisesti kryptopiireissä) heikentää luonnollisia taloudellisia periaatteita.
Yhteenveto
Inflaation vaikutukset ovat sellaiset, että hinnat tulevat nousemaan ajan myötä, mikä aiheuttaa elinkustannusten nousua. Tämä on ilmiö, jonka olemme oppineet hyväksymään – jos sitä hallitaan oikein, inflaatio voi olla hyödyllistä taloudelle.
Nykymaailmassa parhaita keinoja näyttää olevan joustava finanssi- ja rahapolitiikka, jonka avulla hallitukset voivat sopeuttaa toimintaansa hintojen nousun hillitsemiseksi. Näitä politiikkoja on kuitenkin toteutettava erittäin huolellisesti, sillä muuten ne voivat aiheuttaa lisähaittoja taloudelle.
Onko sinulla vielä kysyttävää inflaatiosta? Tutustu kysymys- ja vastausalustaamme, Ask Academyyn, jossa Binance-yhteisö vastaa kysymyksiisi.