Mikä on ICO?
Kolikkoanti (tai Initial Coin Offering, ICO) on menetelmä, jolla tiimit voivat kerätä varoja kryptoalan projektiin. ICO:ssa tiimit luovat lohkoketjupohjaisia tokeneita myytäväksi varhaisille kannattajille. Tämä toimii joukkorahoitusvaiheena – käyttäjät saavat tokeneita, joita he voivat käyttää (joko välittömästi tai tulevaisuudessa), ja projekti saa rahaa kehityksen rahoittamiseen.
Käytännöstä tuli suosittu vuonna 2014, kun sitä käytettiin Ethereumin kehittämisen rahoittamiseen. Siitä lähtien sadat yritykset ovat hyödyntäneet sitä (erityisesti vuoden 2017 boomin aikana) vaihtelevalla menestyksellä. Vaikka nimi kuulostaa samanlaiselta kuin listautumisanti (Initial Public Offering, IPO), nämä kaksi ovat pohjimmiltaan hyvin erilaisia tapoja hankkia rahoitusta.
Listautumisannit koskevat yleensä vakiintuneita yrityksiä, jotka myyvät yrityksensä osittaisia omistusosuuksia keinona kerätä varoja. Sitä vastoin ICO:ita käytetään varainkeruumekanismina, jonka avulla yritykset voivat kerätä varoja projektiaan varten hyvin varhaisessa vaiheessa. Kun ICO-sijoittajat ostavat tokeneita, he eivät osta omistusoikeutta yritykseen.
ICO:t voivat olla teknologia-alan startup-yrityksille toteuttamiskelpoinen vaihtoehto perinteiselle rahoitukselle. Usein uusilla tulokkailla on vaikeuksia kerätä pääomaa ilman jo toimivaa tuotetta. Lohkoketjualalla vakiintuneet yritykset sijoittavat harvoin hankkeisiin white paperin perusteella. Lisäksi kryptoalan sääntelyn puute estää monia harkitsemasta lohkoketju-startup-yrityksiä.
Käytäntö ei ole kuitenkaan vain uusille startup-yrityksille. Myös vakiintuneet yritykset päättävät joskus lanseerata käänteisen ICO:n, joka on toiminnallisesti hyvin samanlainen kuin tavallinen ICO. Tässä tapauksessa yrityksellä on jo tuote tai palvelu, ja se luo tokenin ekosysteeminsä hajauttamiseksi. Vaihtoehtoisesti ne voivat järjestää ICO:n houkutellakseen laajemman valikoiman sijoittajia ja kerätäkseen pääomaa uudelle lohkoketjupohjaiselle tuotteelle.
ICO:t vs. IEO:t (Initial Exchange Offerings eli pörssiannit)
Kolikkoannit ja pörssiannit ovat monin tavoin samanlaisia. Tärkein ero on, että IEO:ta ei järjestä pelkästään projektin tiimi, vaan siihen osallistuu myös kryptopörssi.
Pörssi tekee yhteistyötä tiimin kanssa, jotta sen käyttäjät voivat ostaa tokeneita suoraan sen alustan kautta. Tästä voi olla hyötyä kaikille osapuolille. Kun hyvämaineinen pörssi tukee IEO:ta, käyttäjät voivat odottaa, että projekti on tarkastettu huolellisesti. IEO:n takana oleva tiimi hyötyy lisääntyneestä näkyvyydestä, ja pörssi hyötyy projektin menestyksestä.
ICO:t vs. STO:t (Security Token Offerings eli arvopaperitokenannit)
Arvopaperitokenanteja kutsuttiin aikoinaan "uusiksi ICO:iksi". Teknologisesta näkökulmasta ne ovat identtisiä – tokenit luodaan ja jaetaan samalla tavalla. Oikeudellisesta näkökulmasta ne ovat kuitenkin täysin erilaisia.
Joidenkin oikeudellisten epäselvyyksien vuoksi ei ole yksimielisyyttä siitä, miten sääntelyviranomaisten tulisi hyväksyä ICO:t (käsittelemme tätä tarkemmin alla). Tämän seurauksena alalla ei ole vielä nähty mitään merkityksellistä sääntelyä.
Jotkin yritykset päättävät valita STO-reitin keinona tarjota pääomaa tokeneiden muodossa. Tämä voi myös auttaa niitä välttämään epävarmuutta. Liikkeeseenlaskija rekisteröi antinsa arvopaperianniksi asianomaiselle valtion elimelle, joka kohtelee niitä samalla tavalla kuin perinteisiä arvopapereita.
Miten ICO toimii?
ICO voi esiintyä monessa muodossa. Joskus sen järjestävä tiimi on kehittänyt toimivan lohkoketjun, jonka kehittämistä he jatkavat tulevina kuukausina ja vuosina. Tässä tapauksessa käyttäjät voivat ostaa tokeneita, jotka lähetetään heidän osoitteisiinsa ketjussa.
Vaihtoehtoisesti lohkoketju ei ehkä ole vielä käytössä, jolloin tokenit lasketaan liikkeeseen vakiintuneessa ketjussa (kuten Ethereumissa). Kun uusi ketju on toiminnassa, haltijat voivat vaihtaa tokeninsa uusiin, jotka on myönnetty uudessa verkossa.
Yleisin käytäntö on kuitenkin luoda tokeneita älysopimusvalmiissa ketjussa. Tämäkin tapahtuu pääasiassa Ethereumissa, ja monet sovellukset käyttävät ERC-20-token-standardia. Vaikka kaikki niistä eivät olekaan saaneet alkuaan ICO:n kautta, on arvioitu, että nykyään on olemassa yli 200 000 erilaista Ethereum-tokenia.
Ethereumin lisäksi on olemassa muitakin ketjuja, joita voidaan käyttää – suosittuja esimerkkejä niistä ovat Waves, NEO, NEM ja Stellar. Kun otetaan huomioon, kuinka joustavia nämä protokollat ovat, monet organisaatiot eivät suunnittele siirtyvänsä olemassa olevista ketjuista pois, vaan päättävät rakentaa valmiille perustalle. Tämän lähestymistavan avulla ne voivat hyödyntää vakiintuneen ekosysteemin verkkovaikutuksia ja antaa kehittäjille pääsyn työkaluihin, jotka on jo testattu käytännössä.
ICO ilmoitetaan etukäteen ja ilmoituksessa määritellään säännöt sen kulusta. ICO voidaan joko toteuttaa aikaperustaisesti tai yleisölle voidaan tarjota tietty enimmäismäärä tokeneita ostettavaksi – tai molemmat vaihtoehdot saattavat olla käytössä. Lisäksi ICO:hon voi myös liittyä lista, jolle osallistujien on ilmoittauduttava etukäteen.
Käyttäjät lähettävät sitten varoja tiettyyn osoitteeseen – yleensä Bitcoin ja Ethereum ovat hyväksyttyjä niiden suosion vuoksi. Ostajat joko antavat uuden osoitteen tokenien vastaanottamista varten tai tokenit lähetetään automaattisesti osoitteeseen, josta maksu suoritettiin.
Kuka voi järjestää ICO:n?
Tämä tokeneiden luonti- ja jakelutekniikka on laajalti saatavilla. Mutta käytännössä on olemassa monia oikeudellisia näkökohtia, jotka on otettava huomioon ennen ICO:n järjestämistä.
Kaiken kaikkiaan kryptoalalta puuttuu sääntelyohjeita, ja joihinkin tärkeisiin kysymyksiin ei ole vielä vastattu. Jotkin maat kieltävät ICO:iden järjestämisen täysin, mutta jopa kryptoystävällisimmät lainkäyttöalueet eivät vielä ole luoneet selkeää lainsäädäntöä asiaa koskien. Siksi on välttämätöntä, että ymmärrät oman maasi lait ennen kuin harkitset ICO:n järjestämistä.
Mitkä ovat ICO:ita koskevat määräykset?
On vaikea antaa yhtä kaikille sopivaa vastausta, koska on otettava huomioon useita muuttujia. Määräykset vaihtelevat lainkäyttöalueittain, ja jokaisella projektilla on todennäköisesti omat vivahteensa, jotka voivat vaikuttaa siihen, miten julkishallinnon yksiköt suhtautuvat siihen.
On huomattava, että sääntelyn puuttuminen joissakin maissa ei tarkoita sitä, että sinulla on vapaat kädet joukkorahoittaa projektisi ICO:n kautta. Niinpä on tärkeää hakea ammattimaista oikeudellista apua ennen kuin valitset tämän joukkorahoitusmuodon.
Sääntelyviranomaiset ovat useaan otteeseen määränneet seuraamuksia tiimeille, jotka ovat keränneet varoja myöhemmin arvopaperianneiksi katsotuissa ICO:issa. Jos viranomaiset pitävät tokenia arvopaperina, liikkeeseenlaskijan on noudatettava tiukkoja toimenpiteitä, joita sovelletaan tämän luokan perinteisiin omaisuuseriin. Tällä rintamalla Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissio (SEC) on tarjonnut hyviä oivalluksia.
Yleensä sääntelyn kehitys on hidasta lohkoketjualalla, varsinkin kun oikeusjärjestelmän pyörät pyörivät tekniikan kehittymisvauhtia hitaammin. Silti lukuisat julkishallintoyksiköt ovat keskustelleet läpinäkyvämmän kehyksen luomisesta lohkoketjutekniikalle ja kryptoille.
Vaikka monet lohkoketjuharrastajat ovatkin varovaisia mahdollisten julkishallinnon ylireagointien suhteen (mikä saattaa haitata kehitystä), useimmat heistä tunnustavat sijoittajien suojauksen tarpeen. Toisin kuin perinteisten rahoitusluokkien kohdalla, kenen tahansa kyky osallistua ICO:hon olinpaikasta riippumatta aiheuttaa merkittäviä haasteita.
Mitkä ovat ICO:iden riskit?
Mahdollisuus, että uusi token antaa valtavia tuottoja, on houkutteleva. Kaikkia kolikoita ei kuitenkaan ole luotu tasa-arvoisiksi. Kuten minkä tahansa kryptosijoituksen kohdalla, ei ole takeita siitä, että saat tuottoa sijoitetulle pääomallesi (ROI).
On vaikea määrittää, onko projekti toteuttamiskelpoinen, koska arvioitavia tekijöitä on monia. Mahdollisten sijoittajien tulisi suorittaa perinpohjainen tarkastus ja tehdä laajaa tutkimusta harkitsemistaan tokeneista. Tähän prosessiin tulisi sisällyttää perusteellinen fundamenttianalyysi. Alla on joitain esittämisen arvoisia kysymyksiä, mutta tämä luettelo ei ole missään tapauksessa tyhjentävä:
Onko konsepti toteuttamiskelpoinen? Minkä ongelman se pyrkii ratkaisemaan?
Miten levikki kohdennetaan?
Tarvitseeko projekti lohkoketjun/tokenin vai voidaanko se toteuttaa ilman sitä?
Onko tiimi hyvämaineinen? Onko sillä tarvittavat taidot herättää projekti eloon?
Tärkein sääntö on, ettet koskaan sijoita enemmän kuin mitä sinulla on varaa menettää. Kryptomarkkinat ovat uskomattoman epävakaat, ja on olemassa suuri riski, että omistustesi arvo romahtaa.
Yhteenveto
Kolikkoannit ovat olleet erittäin tehokas keino hankkia rahoitusta alkuvaiheessa oleville projekteille. Ethereumin vuoden 2014 kolikkoannin menestyksen myötä monet organisaatiot pystyivät hankkimaan tällä menetelmällä pääomaa uusien protokollien ja ekosysteemien kehittämiseen.
Ostajien tulisi kuitenkin olla tietoisia siitä, mihin he sijoittavat. Tuotot eivät nimittäin koskaan ole taattuja. Kun otetaan huomioon kryptoalan uutuus, tällaiset sijoitukset ovat erittäin riskialttiita ja suojaa on vähän, jos projekti ei pysty toimittamaan toteuttamiskelpoista tuotetta.