Menneisyys ja nykyisyys
Vuonna 2008 finanssikriisi ravisteli maailmantaloutta. Nyt yli kymmenen vuotta myöhemmin ihmiset ihmettelevät, miten säännöt ovat muuttuneet, ja mikä tärkeintä, miten tällainen talouskriisi voidaan välttää tulevaisuudessa.
Se, mikä alkoi subprime-asuntolainamarkkinoiden kriisinä, kehittyi myöhemmin laajamittaiseksi, maailmanlaajuiseksi finanssikriisiksi ja taantumaksi. Massiivisista pelastustoimista siitä johtuvaan talouden laskusuhdanteeseen monet kyseenalaistavat nyt aiemmin luottamiensa maailmanlaajuisten pankkijärjestelmien vakauden ja avoimuuden.
Mitä finanssikriisin aikana tapahtui?
Vuoden 2008 finanssikriisiä kutsuttaan pahimmaksi taloudelliseksi katastrofiksi sitten suuren laman, ja se tuhosi maailmantalouden. Tämä johti vuosien 2008–2009 taantumaan, joka johti asuntojen hintojen laskuun ja työttömyyden jyrkkään kasvuun. Tähän liittyvät seuraukset olivat valtavat, ja ne vaikuttavat rahoitusjärjestelmiin edelleen.
Yhdysvalloissa yli kahdeksan miljoonaa kansalaista menetti työpaikkansa, noin 2,5 miljoonaa yritystä kaatui ja lähes neljä miljoonaa kotia ulosotettiin alle kahdessa vuodessa. Tämä on johtanut elintarviketurvan menetykseen ja tuloeroihin sekä siihen, että monet ovat menettäneet uskonsa järjestelmään.
Taantuma päättyi virallisesti vuonna 2009, mutta monet kärsivät edelleen kauan sen jälkeen, erityisesti Yhdysvalloissa. Työttömyysaste nousi 10 prosenttiin vuonna 2009, ja se palautui kriisiä edeltäneelle tasolle vasta vuonna 2016.
Mikä aiheutti vuosien 2008–2009 taantuman?
Lukuisat tekijät johtivat taantumaan. "Täydellinen myrsky" oli syntymässä, ja kun se saavutti murtumispisteensä, seurasi finanssikriisi. Rahoituslaitokset myönsivät suuririskisiä lainoja (pääasiassa asuntolainoja), jotka lopulta johtivat massiiviseen veronmaksajien rahoittamaan pelastuspakettiin.
Vuoden 2008 finanssikriisin todellinen syy on erittäin monimutkainen, mutta Amerikan asuntomarkkinat aloittivat ketjureaktion, joka paljasti rahoitusjärjestelmän halkeamia. Tätä seurasi Lehman Brothers -yrityksen konkurssi, jolla oli lamauttava vaikutus Yhdysvaltojen ja Euroopan talouteen. Tämä puolestaan sai yleisön tietoiseksi pankkien mahdollisista puutteista. Se aiheutti myös merkittäviä häiriöitä ympäri maailmaa sen perusteella, miten maailmantalous on yhteydessä toisiinsa.
Miksi tällä kriisillä on edelleen merkitystä?
Vaikka finanssikriisin puhkeamisesta on kulunut yli vuosikymmen, huolenaiheita on edelleen. Tämän taantuman vaikutukset ovat edelleen nähtävillä, ja maailmantalouden elpyminen on ollut melko heikkoa verrattuna historiallisiin normeihin. Korkean riskin lainoja tarjotaan jälleen kerran, ja vaikka maksukyvyttömyysasteet ovat nykyään alhaiset, tilanne voi muuttua hyvin nopeasti.
Sääntelyviranomaisten mukaan maailmanlaajuista rahoitusjärjestelmää on muutettu vuoden 2008 jälkeen ja että turvatoimia on parannettu huomattavasti. Tästä syystä monet uskovat, että maailmanlaajuinen rahoitusjärjestelmä on nykyään vahvempi kuin vuosikymmen sitten.
Toisaalta jotkut miettivät edelleen, että voisiko tällainen talouskriisi toistua. Lyhyt vastaus on kyllä, kaikki on mahdollista. Huolimatta monista muutoksista ja uusista säännöistä, jäljellä on edelleen perustavanlaatuisia ongelmia.
Huomionarvoista on, että vuoden 2008 finanssikriisi muistuttaa meitä siitä, että politiikalla on merkitystä. Vuoden 2008 tapahtumat johtuivat pääasiassa päätöksistä, joita sääntelyviranomaiset, poliitikot ja päättäjät tekivät vuosia aiemmin. Huonosti valvotut sääntelyelimet sekä yrityskulttuurin vaikutukset ovat johtaneet siihen, että vuosien 2008–2009 taantuma on kaikkea muuta kuin "takalasissa".
Bitcoinin ja muiden kryptojen kehitys
Vaikka finanssikriisin nousu vuonna 2008 korosti joitain perinteiseen pankkijärjestelmään liittyviä riskejä, vuosi 2008 oli myös bitcoinin – ensimmäisen luodun kryptovaluutan – syntymävuosi.
Toisin kuin fiat-valuutat, kuten Yhdysvaltain dollari tai Ison-Britannian punta, bitcoin ja muut kryptot ovat hajautettuja, mikä tarkoittaa, että kansallinen hallitus tai keskuspankki ei hallitse niitä. Sen sijaan uusien kolikoiden luominen määräytyy ennalta määritettyjen sääntöjen (protokollan) perusteella.
Bitcoin-protokolla ja sen taustalla oleva työntodistekonsensusalgoritmi varmistavat, että uusien kryptoyksiköiden liikkeeseenlasku noudattaa säännöllistä aikataulua. Tarkemmin sanottuna uusien kolikoiden luominen riippuu prosessista, joka tunnetaan nimellä louhinta. Louhijat eivät ole vastuussa vain uusien kolikoiden tuomisesta järjestelmään, vaan myös verkon suojaamisesta transaktioita tarkistamisen ja vahvistamisen avulla.
Lisäksi protokolla määrittelee kiinteän enimmäistarjonnan, joka takaa, että maailmassa tulee olemaan vain yhteensä 21 miljoonaa bitcoinia. Tämä tarkoittaa, että bitcoinin nykyisessä ja tulevassa tarjonnassa ei ole yllätyksiä. Lisäksi Bitcoinin lähdekoodi on avoin, joten kuka tahansa voi paitsi tarkistaa sen myös osallistua sen kehittämiseen.
Yhteenveto
Vaikka vuoden 2008 finanssikriisistä on kulunut yli vuosikymmen, ihmiset eivät ole unohtaneet, kuinka hauras kansainvälinen pankkijärjestelmä todella on. Emme voi olla täysin varmoja, mutta tämä on luultavasti yksi syy, joka johti hajautettujen digitaalisten valuuttojen, kuten bitcoinin, luomiseen.
Kryptoilla on vielä pitkä matka kuljettavanaan, mutta ne ovat ehdottomasti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto perinteiselle fiat-järjestelmälle. Tällainen vaihtoehtoinen taloudellinen verkosto voi tarjota taloudellista riippumattomuutta sinne, missä sitä ei ole, ja sillä on varmasti potentiaalia luoda parempi yhteiskunta tulevaisuudessa.