Tietoa varojen allokoinnista ja hajauttamisesta
Sisällysluettelo
Johdanto
Mitä on varojen allokointi ja hajauttaminen?
Moderni portfolioteoria
Omaisuusluokkien tyypit ja allokointistrategiat
Varojen allokoinnin ja hajauttamisen soveltaminen salkkuun
Hajauttaminen kryptovarasalkun sisällä
Ongelmia varojen allokaatiossa
Yhteenveto
Tietoa varojen allokoinnista ja hajauttamisesta
Etusivu
Artikkelit
Tietoa varojen allokoinnista ja hajauttamisesta

Tietoa varojen allokoinnista ja hajauttamisesta

Aloittelija
Julkaistu Jan 27, 2020Päivitetty Feb 1, 2023
6m

Johdanto

Rahojen hallintaan liittyy aina riski. Mikä tahansa sijoitus voi aiheuttaa tappiota, ja jos taas pysyt vain käteisessä, sen arvo heikkenee hitaasti inflaation myötä. Vaikka riskiä ei voida poistaa, sitä voidaan mukauttaa vastaamaan yksilön erityisiä sijoitustavoitteita.

Varojen allokointi ja hajauttaminen ovat käsitteitä, joilla on keskeinen rooli näiden riskiparametrien määrittämisessä. Vaikka sijoittaminen olisi sinulle uusi juttu, olet todennäköisesti perehtynyt sen taustalla oleviin periaatteisiin, koska ne ovat olleet olemassa tuhansia vuosia. 

Tämä artikkeli antaa yleiskatsauksen siitä, mitä nämä periaatteet ovat ja miten ne liittyvät nykyaikaisiin rahanhallintastrategioihin. 

Jos haluat lukea lisää vastaavasta aiheesta, tutustu artikkeliin Tietoa taloudellisesta riskistä


Mitä on varojen allokointi ja hajauttaminen?

Termejä "varojen allokointi" ja "hajauttaminen" käytetään usein keskenään. Ne voivat kuitenkin viitata hieman erilaisiin riskienhallinnan näkökohtiin. 

Varojen allokoinnilla voidaan tarkoittaa rahanhallintastrategiaa, jossa hahmotellaan, miten pääoma tulisi jakaa sijoitussalkun omaisuusluokkien kesken. Hajauttaminen voisi sitä vastoin kuvata pääoman kohdentamista näiden omaisuusluokkien sisällä. 

Näiden strategioiden päätavoitteena on maksimoida odotettu tuotto ja minimoida mahdollinen riski. Tyypillisesti tämä edellyttää sijoittajan sijoitusajan määrittämistä, riskinsietokykyä ja joskus laajempien taloudellisten olosuhteiden huomioon ottamista. 

Yksinkertaisesti sanottuna varojen allokointi- ja hajauttamisstrategioiden pääidea on se, että et laita kaikkia muniasi yhteen koriin. Eri omaisuusluokkien ja korreloimattomien omaisuuserien yhdistäminen on tehokkain tapa rakentaa tasapainoinen salkku.

Mikä tekee näistä kahdesta strategiasta tehokkaan yhdessä, on se, että riski ei jakaudu vain eri omaisuusluokkien kesken, vaan myös näiden omaisuusluokkien sisällä. 

Jotkut rahoitusasiantuntijat uskovat jopa, että varojen allokointistrategian määrittäminen voi olla tärkeämpää kuin yksittäisten sijoitusten valinta. 


Moderni portfolioteoria

Moderni portfolioteoria (Modern Portfolio Theory, MPT) on kehys, joka virallistaa nämä periaatteet matemaattisen mallin avulla. Se esiteltiin Harry Markowitzin vuonna 1952 julkaisemassa artikkelissa, josta hän sai myöhemmin taloustieteen Nobel-palkinnon.

Tärkeimmät omaisuusluokat liikkuvat yleensä eri tavalla. Markkinaolosuhteet, jotka saavat tietyn omaisuusluokan menestymään, saattavat saada toisen omaisuusluokan tuottamaan tappiota. Pääoletuksena on, että jos yksi omaisuusluokka alisuoriutuu, tappiot voidaan tasapainottaa toisella hyvin suoriutuvalla omaisuusluokalla.  

MPT olettaa, että yhdistämällä varoja korreloimattomista omaisuusluokista salkun volatiliteettia voidaan vähentää. Tämän pitäisi myös lisätä riskikorjattua suoritusta, mikä tarkoittaa, että saman riskimäärän salkku tuottaa paremman tuoton. Siinä oletetaan myös, että jos kaksi salkkua tarjoavat saman tuoton, kuka tahansa järkevä sijoittaja suosii salkkua, jonka riski on pienempi. 

Yksinkertaisesti sanottuna MPT toteaa, että salkkuun on tehokkainta yhdistää varoja, jotka eivät korreloi keskenään.


Omaisuusluokkien tyypit ja allokointistrategiat

Tyypillisessä varojen allokointikehyksessä omaisuusluokat voidaan luokitella seuraavalla tavalla: 

  • Perinteiset varat – osakkeet, joukkovelkakirjat ja käteinen. 

  • Vaihtoehtoiset varat – kiinteistöt, hyödykkeet, johdannaiset, vakuutustuotteet, pääomasijoitukset ja tietenkin kryptovarat.

Yleensä varojen allokointistrategioita on kahta päätyyppiä, joissa molemmissa käytetään MPT:ssä esitettyjä oletuksia: strategista varojen allokointia ja taktista varojen allokointia. 

Strategista varojen allokointia pidetään perinteisenä lähestymistapana, joka sopii paremmin passiiviseen sijoitustyyliin. Tähän strategiaan perustuvat salkut tasapainottuvat yleensä vain, jos halutut allokaatiot muuttuvat sijoittajan aikahorisontin tai riskiprofiilin muutoksen perusteella. 

Taktinen varojen allokointi sopii paremmin aktiivisempiin sijoitustyyleihin. Sen avulla sijoittajat voivat keskittää salkkunsa omaisuuseriin, jotka suoriutuvat markkinoiden keskiarvoa paremmin. Siinä oletetaan, että jos jokin ala menestyy markkinoita paremmin, se voi jatkaa menestystään pidempään. Koska tämä tyyppi perustuu yhtä lailla MPT:ssä esitettyihin periaatteisiin, se mahdollistaa myös jonkinasteisen monipuolistamisen.

On syytä huomata, että varojen ei tarvitse olla täysin korreloimattomia tai käänteisesti korreloituja, jotta hajauttamisella olisi myönteinen vaikutus. Se edellyttää vain, että ne eivät korreloi täysin. 


Varojen allokoinnin ja hajauttamisen soveltaminen salkkuun

Tarkastellaan näitä periaatteita esimerkkisalkun avulla. Varojen allokointistrategiassa voidaan määrittää, että salkussa on oltava seuraavat allokaatiot eri omaisuusluokkien välillä:

  • 40 % sijoitettu osakkeisiin

  • 30 % joukkovelkakirjoihin

  • 20 % kryptovaroihin

  • 10 % käteiseen 

Hajautusstrategia voi sanella, että kryptovaroihin sijoitettujen 20 prosentin joukossa: 

  • 70 % tulisi kohdistaa Bitcoiniin

  • 15 % suurimarkkinaosuuksisiin kryptoihin

  • 10 % keskikokoisen markkinaosuuden omaaviin kryptoihin

  • 5 % pienimarkkinaosuuksisiin kryptoihin

Kun allokaatiot on määritetty, salkun kehitystä voidaan seurata ja tarkastella säännöllisesti. Jos allokaatiot muuttuvat, voi olla aika tasapainottaa uudelleen – mikä tarkoittaa omaisuuden ostamista ja myymistä salkun mukauttamiseksi takaisin haluttuihin mittasuhteisiin. Tähän liittyy yleensä huippusuorittajien myyminen ja alisuoriutujien ostaminen. Varojen valinta riippuu tietenkin täysin strategiasta ja yksittäisistä sijoitustavoitteista. 

Kryptovarat kuuluvat riskialttiimpiin omaisuusluokkiin. Tätä salkkua voidaan pitää erittäin riskialttiina, koska huomattava osa siitä on kohdennettu kryptovaroihin. Riskejä välttelevämpi sijoittaja saattaa haluta allokoida suuremman osan salkusta esimerkiksi joukkovelkakirjoihin – paljon vähemmän riskialttiiseen omaisuusluokkaan. 

Jos haluat lukea perusteellisen tutkimusraportin Bitcoinin eduista hajautetussa usean omaisuuden salkussa, tutustu tähän Binance Researchin raporttiin: Portfolio Management Series #1 - Exploring the diversification benefits with Bitcoin.


Hajauttaminen kryptovarasalkun sisällä

Vaikka näiden menetelmien taustalla olevia periaatteita tulisi teoriassa soveltaa kryptovarasalkkuun, niihin tulee suhtautua skeptisesti. Kryptomarkkinat korreloivat voimakkaasti Bitcoinin hintaliikkeiden kanssa. Tämä tekee hajauttamisesta kohtuuttoman tehtävän – miten voidaan luoda valikoima korreloimattomia omaisuuseriä erittäin korreloivien omaisuuserien valikoimasta?

Toisinaan tiettyjen altcoinien korrelaatio voi olla vähäisempää Bitcoinin kanssa, ja tarkkaavaiset treidaajat voivat hyödyntää tätä. Nämä eivät kuitenkaan yleensä kestä tavalla, joka on yhtä johdonmukaisesti sovellettavissa kuin vastaavat strategiat perinteisillä markkinoilla.  

Voidaan kuitenkin olettaa, että markkinoiden kypsyessä järjestelmällisempi lähestymistapa hajauttamiseen voisi olla mahdollista kryptovarasalkussa. Markkinoilla on epäilemättä vielä pitkä matka siihen asti.


Ongelmia varojen allokaatiossa

Vaikka jotkin varojen allokointistrategiat ovat kiistatta tehokas tekniikka, ne eivät välttämättä sovellu tietyille sijoittajille ja salkuille. 

Pelisuunnitelman laatiminen voi olla suhteellisen yksinkertaista, mutta avain hyvään omaisuuden allokointistrategiaan on toteutus. Jos sijoittaja ei pysty siirtämään ennakkoasenteitaan syrjään, salkun tehokkuus voi heikentyä. 

Toinen mahdollinen ongelma johtuu siitä, että sijoittajan riskinsietokykyä on vaikea arvioida etukäteen. Kun tulokset alkavat näkyä tietyn ajanjakson jälkeen, sijoittaja saattaa ymmärtää haluavansa vähemmän (tai jopa enemmän) riskiä. 


Yhteenveto

Varojen allokointi ja hajauttaminen ovat riskienhallinnan peruskäsitteitä, jotka ovat olleet olemassa tuhansia vuosia. Ne ovat myös yksi nykyaikaisten salkunhoitostrategioiden ydinkäsitteistä. 

Varojen allokointistrategian suunnittelun päätarkoitus on maksimoida odotettu tuotto ja minimoida riski. Riskin jakaminen omaisuusluokkien kesken voi lisätä salkun tehokkuutta.

Koska markkinat korreloivat voimakkaasti Bitcoinin kanssa, varojen allokointistrategioita tulisi soveltaa kryptovarasalkkuihin varoen.