Johdatus Dow-teoriaan
Sisällysluettelo
Mikä on Dow-teoria?
Dow-teorian perusperiaatteet
Yhteenveto
Johdatus Dow-teoriaan
Etusivu
Artikkelit
Johdatus Dow-teoriaan

Johdatus Dow-teoriaan

Keskitaso
Julkaistu Jan 15, 2020Päivitetty Feb 23, 2023
5m

Mikä on Dow-teoria?

Pohjimmiltaan Dow-teoria on teknisen analyysinkehys, joka perustuu Charles Dow'n markkinateoriaa koskeviin kirjoituksiin. Dow oli Wall Street Journalin perustaja ja päätoimittaja sekä Dow Jones & Companyn perustajajäsen. Osana yritystä hän auttoi luomaan nimellä Dow Jones Transportation Index (DJT) tunnetun ensimmäisen osakeindeksin, jota seurasi Dow Jones Industrial Average (DJIA) -indeksi.

Dow ei koskaan kirjoittanut ideoistaan erityisenä teoriana eikä viitannut niihin sellaisena. Silti monet ammensivat Dow'lta oppia hänen Wall Street Journalissa julkaistujen pääkirjoitustensa kautta. Hänen kuolemansa jälkeen muut päätoimittajat, kuten William Hamilton, jalostivat näitä ideoita ja hyödynsivät hänen pääkirjoituksiaan kootessaan nykyisen Dow-teorian.

Tämä artikkeli tarjoaa johdannon Dow-teoriaan, ja siinä käsitellään Dow'n työhön perustuvien markkinatrendien eri vaiheita. Kuten minkä tahansa teorian kohdalla, seuraavat periaatteet eivät ole erehtymättömiä ja ne ovat tulkinnanvaraisia.

 

Dow-teorian perusperiaatteet

Markkinat heijastavat kaikkea

Tämä periaate on läheisesti linjassa niin sanotun tehokkaiden markkinoiden hypoteesin (Efficient market hypothesis, EMH) kanssa. Dow uskoi, että markkinat ottavat kaiken tiedon huomioon, mikä tarkoittaa, että kaikki saatavilla olevat tiedot heijastuvat jo hintaan.

Jos esimerkiksi yrityksen odotetaan laajalti raportoivan positiivisesta parantuneesta tuloksesta, markkinat heijastavat tätä ennen kuin se tapahtuu. Yrityksen osakkeiden kysyntä kasvaa ennen raportin julkaisemista, ja sitten hinta ei välttämättä muutu niin paljon sen jälkeen, kun odotettu positiivinen raportti lopulta ilmestyy.

Joissakin tapauksissa Dow havaitsi, että yrityksen osakekurssi saattaa laskea hyvien uutisten jälkeen, koska uutiset eivät olleet aivan niin hyviä kuin odotettiin.

Monet treidaajat ja sijoittajat – erityisesti ne, jotka käyttävät laajasti teknistä analyysia – uskovat edelleen, että tämä periaate pitää paikkansa. Ne, jotka suosivat fundamenttianalyysia, ovat kuitenkin eri mieltä ja uskovat, että markkina-arvo ei heijasta osakkeen luontaista arvoa.

 

Markkinatrendit

Jotkut sanovat, että Dow'n työ synnytti markkinatrendien käsitteen, jota pidetään nyt olennaisena osana rahoitusmaailmaa. Dow-teorian mukaan markkinatrendejä on kolmea päätyyppiä:

  • Päätrendi (Primary trend) – kestää kuukausista moniin vuosiin; tämä on markkinoiden suurin liike.

  • Keskitason trendi (Secondary trend) – kestää viikoista muutamaan kuukauteen.

  • Pienehkö trendi (Tertiary trend) – päättyy yleensä alle viikossa tai enintään kymmenessä päivässä. Joissakin tapauksissa nämä voivat kestää vain muutaman tunnin tai päivän.

Tutkimalla näitä erilaisia suuntauksia sijoittajat voivat löytää mahdollisuuksia. Vaikka päätrendi on avain, joka on otettava huomioon, suotuisia mahdollisuuksia esiintyy yleensä silloin, kun keskitason tai pienehköt trendit näyttävät olevan ristiriidassa päätrendin kanssa.

Jos esimerkiksi uskot, että tietyn krypton päätrendi on positiivinen mutta että sen keskitason trendi on negatiivinen, voit ehkä ostaa sitä suhteellisen halvalla ja yrittää myydä, kun sen arvo on kasvanut.

Ongelmana on kuitenkin – kuten aina – tunnistaa, minkä tyyppistä trendiä tarkastelet, ja tähän liittyen syvempi tekninen analyysi on paras työkalu. Nykyään sijoittajat ja treidaajat käyttävät laajaa valikoimaa analyyttisiä työkaluja ymmärtääkseen, minkä tyyppistä trendiä he tarkastelevat.

 

Päätrendien kolme vaihetta

Dow totesi, että pitkän aikavälin päätrendeissä on kolme vaihetta. Esimerkiksi härkämarkkinoilla vaiheet olisivat seuraavat:

  • Kerryttäminen – edellisten karhumarkkinoiden jälkeen omaisuuserien arvostus on edelleen alhainen, koska markkinatunnelma on pääasiassa negatiivinen. Älykkäät treidaajat ja markkinatakaajat alkavat kerryttää varojaan tänä aikana, ennen kuin hinta nousee merkittävästi.

  • Yleisön osallistuminen – laajemmat markkinat ymmärtävät nyt mahdollisuuden, jonka älykkäät treidaajat ovat jo havainneet, ja yleisö ostaa yhä aktiivisemmin. Tässä vaiheessa hinnoilla on taipumus nousta nopeasti.

  • Ylimäärä ja jakelu – kolmannessa vaiheessa suuri yleisö jatkaa spekulointia, mutta suuntaus on lähestymässä loppuaan. Markkinatakaajat alkavat jakaa omistuksiaan eli myydä niitä muille osallistujille, jotka eivät ole vielä ymmärtäneet, että suuntaus on kääntymässä.

Karhumarkkinoilla vaiheet olisivat olennaisin osin päinvastaiset. Suuntaus alkaisi varojen jakelulla niiltä, jotka tunnistavat merkit, mitä seuraisi yleisön osallistuminen. Kolmannessa vaiheessa suuri yleisö olisi edelleen epätoivoinen, mutta sijoittajat, jotka näkevät tulevan muutoksen, alkavat kerryttää omistuksiaan uudelleen. 

Ei ole olemassa mitään takeita siitä, että periaate pitää paikkansa, mutta tuhannet treidaajat ja sijoittajat huomioivat nämä vaiheet ennen kuin ryhtyvät toimiin. Erityisesti Wyckoffin menetelmä perustuu myös kerryttämisen ja jakelun ajatuksiin, ja siinä kuvataan jokseenkin samanlainen markkinasyklien käsite (siirtyminen vaiheesta toiseen).

 

Indeksien välinen korrelaatio

Dow uskoi, että yhden markkinaindeksin päätrendit tulisi vahvistaa toisessa markkinaindeksissä havaittavilla trendeillä. Kyseisenä ajankohtana tämä koski pääasiassa Dow Jones Transportation Indexiä ja Dow Jones Industrial Averagea.

Tuolloin kuljetusmarkkinat (pääasiassa rautatiet) liittyivät voimakkaasti teolliseen toimintaan. Tässä oli järkeä: jotta tavaroita voitaisiin tuottaa enemmän, tarvittiin ensin rautatietoiminnan lisäämistä tarvittavien raaka-aineiden hankkimiseksi. 

Näin ollen valmistusteollisuuden ja kuljetusmarkkinoiden välillä oli selvä korrelaatio. Jos toiset markkinat olivat terveet, todennäköisesti myös toiset olisivat. Indeksien välisen korrelaation periaate ei kuitenkaan kestä aivan yhtä hyvin nykyään, koska monet tavarat ovat digitaalisia eivätkä vaadi fyysistä toimitusta.

 

Volyymilla on väliä

Kuten monet sijoittajat nykyään, Dow uskoi volyymin olevan ratkaiseva toissijainen indikaattori, mikä tarkoittaa, että vahvaan trendiin tulisi liittyä korkea kaupankäyntivolyymi. Mitä suurempi volyymi, sitä todennäköisempää on, että liike heijastaa markkinoiden todellista suuntausta. Kun kaupankäyntivolyymi on alhainen, hintatoiminta ei välttämättä edusta todellista markkinatrendiä.

 

Trendit ovat voimassa, kunnes peruutus on vahvistettu

Dow uskoi, että jos markkinat seuraavat trendiä, ne jatkavat tätä trendiä. Esimerkiksi jos yrityksen osakkeen hinta alkaa liikkua ylöspäin positiivisten uutisten jälkeen, se jatkaa sitä, kunnes selvä käänne on havaittavissa.

Tämän vuoksi Dow uskoi, että käänteisiin tulisi suhtautua epäilevästi, kunnes ne vahvistuvat uudeksi päätrendiksi. Keskitason trendin ja uuden päätrendin alun erottaminen toisistaan ei tietenkään ole helppoa, ja treidaajat kohtaavat usein harhaanjohtavia käänteitä, jotka päätyvät vain olemaan keskitason trendejä.

 

Yhteenveto

Jotkut kriitikot väittävät, että Dow-teoria on vanhentunut, erityisesti indeksien välisen korrelaation periaatteen suhteen (jonka mukaan indeksin tai keskiarvon on tuettava toista). Silti useimmat sijoittajat pitävät Dow-teoriaa edelleen ajankohtaisena. Ei vain siksi, että se koskee taloudellisten mahdollisuuksien tunnistamista, vaan myös Dow'n työn luoman markkinatrendien käsitteen vuoksi.